Poolo on Suomessa hieman tuntemattomampi, mutta esimerkiksi Englannissa äärimmäisen suosittu laji. Kyseessä on varsin vauhdikas joukkuelaji, pyritään hevosen selässä ratsastaen lyödä mailan avulla pieni pallo maaliin.

Poolojoukkueessa jokaisella pelaajalla on oma rooli

Pooloa pelataan neljän hengen joukkueissa. Ottelut on jaettu neljään erään ja jokaisen erän kesto on yleensä 7,5 minuuttia. Erien välissä pidetään aina tauko ja tällöin ratsastajat voivat esimerkiksi vaihtaa hevosta. Puoliajan kohdalla pidetään hieman pidempi lepotauko. Joukkueen pelaajilla on omat tarkat roolinsa pelissä ja roolit voi päätellä pelaajien numeroista. Pelaaja, jonka pelipaidassa on numero kaksi, toimii sekä hyökkääjänä että puolustajana. Kolmonen on usein joukkueen kokenein pelaaja ja toimii joukkueen kapteenina. Pelissä hänen vastuullaan on hyökkäyksien koordinointi ja pallon toimittaminen muille joukkueen jäsenille, jotka etenevät kohti vastustajajoukkueen maalia. Kolmonen toimii myös maalintekijöiden tukena ja osallistuu puolustukseen. Numero yksi keskittyy ainoastaan hyökkäämiseen ja maalintekomahdollisuuksien etsimiseen. Numero neljä puolestaan puolustaa oman joukkueen maalia. Nelonen voi tarvittaessa myös hämäykseksi rikkoa peliä.

Poolojoukkueessa jokaisella pelaajalla on oma rooli

Pooloa voidaan pelata ulkona nurmipäällysteellä tai sateen sattuessa hiekkakentällä, sisällä suuressa hallissa ja nykyään poolosta pelataan myös talviversiota lumessa.  Ratsastajalla on varusteinaan kypärä, polvisuojat ja pitkävartinen maila. Hevosen tai ponin säkäkorkeutta ei ole nykyään rajoitettu.

Pooloponeiksi soveltuvat kevyet ja ketterät hevoset

Yleisnimityksenä pooloratsuja kutsutaan aina poneiksi, vaikka mukana on myös sellaisia ratsuja, joiden säkäkorkeus on yli 147 cm. Suosituimmat pooloratsut tulevat Argentiinassa, jossa on useita pooloponien kasvatukseen erikoistuneita talleja. Rodultaan nämä ponit ovat useimmiten risteytyksiä. Poolossa kilpailevien hevosten tärkeitä ominaisuuksia ovat rodusta riippumatta kevytrakenteisuus ja ketteryys. Pooloponien harjat ajetaan lyhyiksi ja otteluiden ajaksi myös hännät letitetään, jotta karvat eivät jäisi lyöntien tielle.

Poolon historia ulottuu tuhansien vuosien taakse

Poolo on yksi maailman vanhimmista joukkuelajeista, jota on harrastettu ainakin 2 000 vuoden ajan. Keskiaasialaiset heimot mittelivät voimiaan keskenään poolo-otteluiden avulla, jotka usein tosin muuttuivat taisteluiksi. Pooloa pidettiin kuitenkin hyvänä tapana harjoittaa ratsuväkeä. Poolojoukkueissa saattoi tuolloin olla yli sata pelaajaa, joten virallisetkin pelit olivat hurja näky ja muistuttivat todellisia taisteluja.

Ensimmäinen historiankirjoihin jäänyt turnaus käytiin 600 eaa turkomaanien ja persialaisten välillä. Lajia harrastettiin samoihin aikoihin myös ainakin Iranissa ja Kiinassa. Täysin varmaa ei ole, missä laji on alun perin kehitetty, mutta merkkejä lajista ja sen historiasta löytyy edelleen useista Aasian vanhoista metropoleista.

Poolon historia ulottuu tuhansien vuosien taakse

Iranissa Isfahanin kaupungissa poolokenttä sijaitsi aikanaan Imaamin aukiolla. 1500-luvulla rakennetusta kentästä ovat edelleen muistuttamassa paikoilleen jätetyt maalitolpat. Intiassa taas tiedetään, että suurmogulin arvokkaat poolohevoset asustivat tietyssä tallissa Taj Mahalin lähellä.

Laji levisi siirtomaista sotilaiden mukana

Britteihin poolo levisi sotilaiden mukana siirtomaista. Brittiupseerit näkivät poolo-otteluita Intian Mumbaissa ja alkoivat itsekin pelata sitä paikallisten brittisotilaiden kesken. Upseerit perustivat myös oman pooloklubin vuonna 1859. Kotiin palatessaan sotilaat veivät lajin mukanaan ja siitä innostuivat myös muut britit. Nykyään poolo on Britanniassa suosittua erityisesti yliopistojoukkueissa. Poolo oli aina 1930-luvulle asti myös yksi kesäolympialaisten lajeista. Nykyään talvipoolosta veikataan seuraavaa olympialajia.

Poolo ei ole toistaiseksi herättänyt innostusta Suomessa

Pooloa voi nykyään pelata myös Suomessa, mutta harrastajakunta on vähäistä. 1990-luvulla Helsingin lähelle rakennettiin kaksikin poolokenttää, mutta harrastajamäärän hiipuessa ja lajin harrastajien sisäisten erimielisyyksien takia toinen kentissä toimii laitumena ja toinen gofl-kenttänä. Suomessa kehitellään lajista tällä hetkellä omaa versiota, jossa pooloponeina toimisivat suomenhevoset. Näin lajin avulla halutaan houkutella myös turisteja kokeilemaan jotain uutta ja eksoottista.

Poolo ei ole toistaiseksi herättänyt innostusta Suomessa