Monesti peri Englantilaista maaseutua ajatellessa mieleen nousee kuva komeista herroista, ja kauniista leideistä laukkaamassa peltojen läpi ylväillä hevosilla. Kyseessä on jokatalvinen ketunmetsästys traditio, jolla on Isossa-Britanniassa pitkät juuret. Laji on myös vaikuttanut suuria määriä muihin hevosurheilun lajeihin, ja se on edelleen lain sallimissa muodoissa suosittua puuhaa saarivaltiossa ja Irlannissa.

Vaikka suurin osa lajin harrastajista on maaseudulla asuvia hevosen omistajia, mukaan voi ottaa myös osaa vuokrahevosella. Kannattaa kuitenkin tarkistaa että omat taidot, ymmärrys, ja rohkeus ovat kunnossa ennen metsälle lähtöä, sillä heikkohermoisten hommaa koirien perässä laukkaaminen ei ole! Mukaan kaipaavien kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin metsästysseurojen sihteereihin, jotka osaavat ohjata  hevosia ulkopuolisille vuokraaville talleille. Irlannissa järjestetään myös viikonloppu lomia, joissa kokeneet ratsastajat pääsevät kokemaan metsästyksen useamman seuran mukana, suosittuja paikkoja on esimerkiksi Flower Hill Equestrian Centre.

Ketunmetsästyksen historia

Perinteisesti ketunmetsästystä harrastettiin Englannin maaseudulla, alunperin aatelisten johdolla. Ketuilla oli paha tapa metsästää heidän omistamiaan lampaita ruuaksi, ja maaseudun asukkaat aloittivat 1600-luvulla järjestyneen tradition niiden jahtaamisesta koiralauman kera. Lajin suosio kasvoi, ja sekä koiria että hevosia ryhdyttiin kasvattamaan tarkoituksellisesti sille sopivaan suuntaan. Maaseudulla toimintansa vakautti useita ketunmetsästys seuroja, joilla kaikilla oli omat kennelinsä, henkilökuntansa, vakinaiset seuraajansa, ja johtajansa. Englannissa julkinen mielipide kääntyi lajia vastaan, ja vuonna 2004 parlamentti kielsi varsinaisen ketun metsästyksen lailla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että käytäntö olisi täysin kuollut, sillä lajin intohimoiset harrastajat jatkavat traditiota ilman ketun tappamista. Koirat jahtaavat heitä varta vasten metsään vedettyä haju viivaa, ja seuraajat ratsastavat niiden perässä kaikkia perinteitä kunnioittaen. Tämän tyyppistä metsästystä kutsutaan nimillä drag hunting, trail hunting, tai bloodhound hunting, ja yleisesti nimikkeellä Clean boot hunting. Englannin lisäksi hevosilla metsästyskulttuuri on levinnyt Amerikkaan, Australiaan, Irlantiin, Ranskaan, ja Kanadaan. Jokainen maa noudattaa hieman toisistaan eriäviä perinteitä, ja eläimet joita hevosten ja koirien avulla on metsästetty historiallisesti poikkeavat myös toisistaan.

Metsästys traditiot

Perinteisesti ketun metsästys kausi alkaa varsinaisesti marraskuun alussa, ja päättyy maaliskuun lopulla. Tämä perustuu perinteisesti ketun pesimä aikoihin. Metsästäjät tapaavat yleensä kymmenen aikoihin aamulla, joko kenttä kokoontumisessa, jonne seuraajat saapuvat hevosten selässä, tai pubi kokoontumisessa, jonka aikana hevoset odottavat kulkuneuvoissa. Ratsastuksen alettua ensimmäisinä ratsastavat MFH, Master Of Foxhouds ja hänen Whipper-in  auttajansa. Seuraajien on hyvä muistaa että näitä henkilöitä tulee kunnioittaa, ja heitä ei saa missään nimessä ohittaa. Seuraajia maaston yli ohjaa yleensä Field Master, häntäkään ei ole hyvä ohittaa, sillä heidän rooli on päättää reitistä ja nopeudesta jolla se mennään. Vuokrahevosilla koiria seuraavien ei odoteta tietävän jokaista metsästyksen sääntöä, mutta hyvät tavat kannattaa muistaa, ja se että koirat ovat koko porukan tärkeysjärjestyksessä ykkösenä. Useimpiin metsästys päiviin liittyy huikean kokoisten esteiden yli hyppäämistä, mutta kannattaa aina muistaa omat taidot, sillä hevosen laittaminen vaaralliseen tilanteeseen ei ole koskaan tyylikästä. Useimpien esteiden ohi löytyy reitti, ja hyppäämättä jättäminen ei ole koskaan noloa.

Metsästys traditiot

Vaikka uusilta seuraajilta ei odoteta täydellistä pukeutumista ja kalliisiin vaatteisiin satsausta, kannattaa pukeutua siististi ja lämpimästi. Suojaliivit ovat yleistyneet viime vuosina, ja päätä suojaava kypärä on ehdoton. Perinteiset metsästysvaatteet ovat kehittyneet käytännöllisyyksien ympärille. Paksu hunting coat suojaa koko ylävartaloa ratsastajan pudotessa hevosen selästä, ja valkoinen stock kaulus niskaa. Takin värinä tulee olla musta tai tummansininen, sillä perinteinen punainen takki on varattu metsästyksen henkilökunnalle.