Maailmassa on varmasti tuhansia toinen toistaan omituisempia ajanviettotapoja ja urheilulajeja, mutta suurin osa näistä pysyy pienen piirin sisällä. Toisinaan kuitenkin oudotkin ideat keräävät suosiota ja muutama näistä on päässyt jopa olympialajiksi, joskin yleensä vain yhdeksi kerraksi. Tässä kurkistus siihen, mitä kaikkea olympialaisissa onkaan saatu nähdä vuosien varrella. Osa vaikuttaa sen verran hauskoilta katsella, että melkein toivoisi niiden tekevän vielä paluun olympialaisten lajilistaan.

  1. Elävien pulujen ampuminen

Tämä laji on varmasti jokaisen eläinaktivistin pahin painajainen, mutta on todellakin ollut jopa olympialaji. Tämä tosin vain yksien olympialaisten aikana. Ammuntakilpailu, jossa kohteena olivat elävät pulut kuului vuonna 1900 Pariisin olympialaisten ohjelmaan. Voittajana kilpailusta selvisi belgialainen Leon de Lunden, joka ampui yhteensä 21 lintua. Seuraavina vuosina kohteet vaihdettiin savikiekkoihin.

  1. Uintiesterata

Samaisissa vuoden 1900 olympialaisissa järjestettiin Pariisin mutaisessa Seine-joessa uintikilpailu, jossa uimareiden piti selvitä erilaisista esteistä matkan varrella. Uimarit joutuivat mm. kiipeämään soutuvenerivistön yli ja uimaan toisen rivistön alitse. Kilpailun voitti australialainen Fred Lane, joka onnistui saapumaan maaliin ensimmäisenä 200 metrin vapaauinnin jälkeen.

  1. Köydenveto

Köydenveto säilyi olympialajina aina Pariisin vuoden 1900 olympialaisista Antwerpenin olympialaisiin vuonna 1920. Lajissa kilpailivat kahdeksan hengen joukkueet. Tavoitteena oli viiden minuutin ottelun aikana vetää vastajoukkue keskiviivan ylitse. Mikäli kumpikaan joukkue ei onnistunut tavoitteessa, voittajaksi selvisi se joukkue, joka oli saanut toista joukkuetta vedettyä enemmän omaan suuntaansa.

  1. Hevosten pituushyppy

Pituushyppy on tuttu laji yleisurheilusta ja ratsastus taas elegantti olympialaji. Miksi ei siis yhdistettäisi näitä kahta? Pariisissa vuonna 1900 näin tehtiinkin, mutta kokeilu jäi kertaluontoiseksi. Voittoon ylsi belgialainen Constant van Langerdonck hevosellaan Extra Dry, joka ponkaisi 6,1 metrin pituisen hypyn.

Matkan pituus saattaa kuulostaa vaikuttavalta, mutta itseasiassa tässä lajissa pääsee ilman hevosta pidemmälle. Vuonna 1991 USA:n Mike Powell teki miesten pituushypyn maailmanennätyksen hyppäämällä 8,95 metrin matkan.

  1. Pituussukellus

USA:n joukkueen William Dickey pitää hallussaan olympiaennätystä pituussukelluksessa vielä 113 vuotta Missourissa järjestettyjen olympialaisten jälkeenkin. Tämä johtuu siitä, että kilpailua ei koskaan järjestetty uudelleen. Dickeyn sukeltama matka oli vaikuttavat 19,05 metriä.

Nykyään pituussukellus kuuluu vapaasukeltajien kilpailuohjelmaan, joten ei ole täysin poissuljettua, että se vielä jonain päivänä tekisi paluun myös olympialaisiin. Siihen asti Dickey saa pitää mitalinsa.

  1. Kroketti

Pariisin olympialaiset vaikuttavat olleen melko värikäs tapahtuma, niin monta lajia nähtiin ainoan kerran siellä. Kroketti kuuluu näihin erikoisuuksiin. Kroketti on myös siitä kuuluisa olympialaji, että se on ensimmäinen olympialaisten tapahtuma, johon ottivat osaa myös naiset samassa lajissa miesten kanssa.

Voiton vei kotijoukkue Ranska, mutta ei päässyt puolustamaan voittoaa, sillä kilpailua ei otettu enää seuraavien olympialaisten ohjelmaan. Syynä tähän oli katsojien vähyys, ilmeisesti ottelua oli tullut seuraamaan ainoastaan yksi katsoja.

  1. Köysikiipeily

Köysikiipeilyä päästiin seuraamaan viisissä olympialaisissa vuodesta 1896 vuoteen 1932. Kilpailussa suoritus aloitettiin istuvasta asennosta ja ainoastaan käsiään apunaan käyttäen kilpailijat hinasivat itsenä ylös noin 7,6 metristä köyttä pitkin. Ensimmäisenä vuonna köysi oli pituudeltaan 15 metriä ja tuolloin vain kaksi henkilöä pääsi sen loppuun asti. Vuonna 1904 voiton voi USA:n edustaja George Eyser, jolla oli haasteenaan puujalka.

  1. Tandempyöräily

Tandempyöräily oli suosittu olympialaji vuosina 1908-1972. Nimensä mukaisesti lajissa kilpailivat kahden miehen joukkueet, jotka polkivat yhteisellä pyörällä kahden kilometrin sprinttimatkan.

  1. Vedenalainen uinti

Vedenalainen uinti kuuluu vuoden 1900 Pariisin olympialaisten erikoisuuksiin. Uimarit uivat Seinessä 60 metrin matkan. Jokaisesta veden alla uidusta metristä he saivat kaksi pistettä ja vielä pisteen jokaisesta sekunnista jonka he olivat veden alla. Voittajaksi selviytyi ranskalainen Charles DeVandeville 188,4 pisteellä.