Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa ovat valmiita möyrimään mudassa, taistelemaan joukkueellista amerikkalaisen jalkapallon pelaajia vastaan ja laskemaan vesiliukumäkeä hyiseen veteen vain päästääkseen jatkamaan juoksusuoritustaan ja lopulta maaliin. Keho laitetaan äärirajoille ja vain usko omiin voimiin auttaa loppuun. Tätä on esteratajuoksu. Suorituksen jälkeen on väsynyt olo niin fyysisesti kuin psyykkisestikin ja samalla syvä tyytyväisyys siitä, että on jälleen kerran ylittänyt itsensä. Yksi kuuluisimmista esteratajuoksukilpailuista on Tough Viking. Osa tulee tapahtumaan kilpailemaan ja osa pitämään hauskaa – kaikki kuitenkin valmiin ylittämään mitkä tahansa eteen tulevat esteet, olivat ne sitten kiipeilyä, roikkumista, kantamista, uimista tai juoksemista.

Harrastajien määrä hurjassa kasvussa

Esteratajuoksua on Suomessa harrastettu noin seitsemän vuoden ajan ja tänä aikana tapahtumien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Suomessa on jo oma lajiyhdistys ja suomalaiset kiertävät esteratajuoksukisoja myös maailmalla. Yksi lajin suomalaisista pioneeereista, 26-vuotias liikunta-alan yrittäjä Laura Peippo kuvailee lajin sopivan suomalaisille juuri siksi, että siinä ei ole mitään järkeä. Lisäksi siinä tarvitaan välttämättä suomalaisten kuuluisaa sisua ja sinnikkyyttä. Juoksuratojen pituus vaihtelee kilpailusta riippuen aina muutamasta kilometristä jopa 40 kilometriin ja esteet ylittävät toisinaan kaikki mielikuvituksen rajat, ottaen usein vaikutteita armeijan koulutuksessa käytettävistä esteistä. Useat esteet koettelevat fyysisen kestävyyden lisäksi myös henkistä kanttia.

Itsensä ylittämistä kerta toisensa jälkeen

Esteratajuoksussa vastaan tulevat esteet voivat olla hyvinkin vaativia ja osin myös erittäin epämiellyttäviä. Muutama vuosi sitten Suomessa järjestetyssä tapahtumassa useampi osallistuja sai vammoja sähköseinää ylittäessään. Silti lajiin rakastuneet harrastajat osallistuvat kilpailuihin vuodesta toiseen. Pelkästään Yhdysvalloissa vuonna 2016 esteratajuoksukilpailuihin osallistui 5,5 miljoonaa ihmistä ja näin laji on ohittanut suosiossa esimerkiksi maratonit. Peippo selittää lajin suosiota sillä, että maratonilla ihmiset keskittyvät vain omaan suoritukseensa, mutta esteratajuoksussa tarvitaan usein muiden apua esteistä selviämiseksi, joten tiimityö on olennainen osa lajia. Monissa kilpailuissa kanssakilpailijoiden auttaminen on jopa kirjattu sääntöihin.

Hurjapäiden omassa lajissa riittää yllätyksiä

Esteratajuoksussa uusia esteitä kehitetään jatkuvasti, eikä koskaan voi tietää varmasti mitä radalla tulee vastaan. Vesi on olennainen elementti kilpailuissa, joten joka kilpailussa voi varautua siihen, että kengät ja vaatteet kastuvat, mutta matka jatkuu. Lieviä loukkaantumisia tapahtuu ja yleisimpiä vammoja ovat nilkkojen ja polvien nyrjähdykset. Kuolemantapauksiakin on maailmalla nähty, kun esteet ovat vaativampia kuin suomalaisissa kisoissa ja osallistujat piiskaavat itseään jatkuvasti kovempiin suorituksiin.

Suurimmalle osalle osallistujista esteratajuoksuun osallistumisen ajatuksena on voittaa itsensä. Tämän takia ajalla ei aina ole merkitystä ja joissain kilpailuissa sitä ei mitata lainkaan. Levillä järjestettävä Arctic Challenge vaatii myös, että osallistujana on vähintään kahden hengen joukkue ja ajan mittaamisen sijasta tarkistetaan ainoastaan se, että kaikki ovat tulleet maaliin. Tässä kilpailussa osallistujat kantavat lisäksi koko matkan ajan mukanaan tukkia, joka painaa 5–15 kilogrammaa. Huumori onkin olennainen osa esteratajuoksua ja monet osallistujista pukeutuvat jonkinlaisiin rooliasuihin, naamioihin tai tiimiasuihin.

Aitoa iloa osallistumisesta

Esteratajuoksukilpailuihin hurahtaneet kehuvat löytäneensä aidosti hauskan liikuntalajin, joka motivoi nousemaan sohvalta ja ylittämään itsensä kerta toisensa jälkeen. Juoksun jälkeen osallistujat jäävät usein juhlimaan suoritustaan ja kannustamaan loppuja maaliin. Suomessa esteratajuoksun pioneeritapahtuma ExtremeRun on alkanut järjestää omia sarjoja myös hupijuoksijoille ja lapsille, jotta mahdollisimman moni pääsisi ottamaan osaa hauskanpitoon. Ensimmäisellä kerralla lastensarjaan osallistui 750 lasta, jotka selvittivät 100 metrin juoksuradan esteineen ja saivat lopuksi mitalit kaulaansa. Hupisarjassa on puolestaan mahdollista kiertää osa esteistä ja suorittaa radasta itselleen sopiva osuus.