Ultrajuoksu on todellinen extreme-laji, joka vaatii harrastajaltaan paitsi kestävyyttä, myös uskomattoman määrän sisua. Ultrajuoksuksi kutsutaan kaikkia maratonia eli reilun 42 kilometrin pituisia matkoja, mutta yleisimmät juoksumatkat ultrajuoksukilpailuissa ovat 80 km , 100 km ja 160 km. Kilpailuja järjestetään myös aikaperäisesti ja silloin saatetaan juosta esimerkiksi 6, 12, 24 tai 48 tuntia. Pisin aikakilpailu kestää tällä hetkellä kuusi vuorokautta.

Aivan uusi harrastus ei ole kyseessä, sillä jo ihmiset ovat aina halunneet kokeilla rajojaan ja mitellä voimiaan, myös juoksun avulla. Ensimmäiset merkinnät ultrajuoksuista löytyvät jo islantilaisista saagoista ja antiikin Kreikasta, jossa on syntynyt myös maraton-kilpailu. Amerikan mantereella ensimmäinen rekisteröity ultrajuoksu järjestettiin vuonna 1926 Meksikossa, jossa kaksi Tarahumara-intiaaniheimoon kuulunutta kilpailijaa ottivat mittaa toisistaan.

Kilpailuja käydään mitä mielikuvituksellisimmissa paikoissa

Ultrajuoksija voi juosta melkein minkälaisessa maastossa tahansa. Aikaperusteisissa juoksuissa alustana on yleensä maantie tai jopa urheilukenttä, mutta matkoja juostaan myös metsäteillä ja poluilla, Etelänapaa ja aavikoita unohtamatta. Maailman kuuluisin ultrajuoksukilpailu on 246 kilometriä pitkä Spartathlon, jossa reittinä on tie Ateenasta Spartaan. Suosittuja ovat myös juoksut Saksan ja Ranskan halki. Vuonna 2003 järjestettiin TransEurope-FootRace, jossa kilpailijat kulkivat Lissabonista Moskovaan 64 päivän aikana.

Suivaantunut hevoskilpailija aloitti Western States -juoksun

Virallisesti 100 kilometrin ultrajuoksukisojen katsotaan saaneen alkunsa siitä, kun amerikkalainen Gordy Ainsleigh vuonna 1974 osallistui hevosellaan kilpailuun nimeltä Tevis Cup. Reitti kulki Sierra Nevadan kanjoneissa ja vuorilla ja matkan pituutena oli 160 kilometriä. Hevonen kuitenkin loukkaantui ennen kilpailua ja asiasta sisuuntunut Ainsleigh päätti juosta reitin ilman hevostaan. Nykyään reitillä järjestetään maailman raskaimpana ultrajuoksukilpailuna pidettävää Western States -juoksua.

Maailman hulluin kilpailu kiertää yli kuukauden samaa korttelia

Maailman pisin sertifoitu ultrajuoksu järjestetään New Yorkissa. The New York Times -lehti kutsuu tapahtumaa ultramaratonien Mount Everestiksi. Matkan pituus on 3 100 mailia eli 4 988 kilometriä. Tällä hetkellä matkan maailmanennätystä pitää hallussaan helsinkiläinen Pekka Aalto. 44-vuotiaan Aallon ennätysaika oli 40 päivää, 9 tuntia, 6 minuuttia ja 21 sekuntia. Hän paransi tällä edellistä ennätystä yli 23 tunnilla. Lehdenjakana työskentelevä Aalto kertoo, että matkan aikana hän lakkasi täysin ajattelemasta mitä on tekemässä ja jatkoi vain kulkuaan. Koko tämä järjetön matka juostaan New Yorkissa Queensin kaupunginosassa, vain yhtä korttelia kiertäen. Osallistujat juoksevat 18 tuntia päivässä ja lepäävät sen jälkeen kuusi tuntia. Aallon päivämatka oli keskimäärin 123,5 kilometriä, eikä hän pitänyt välipäiviä. Aalto on voittanut kilpailun yhteensä kahdeksan kertaa.

Haasteena itsensä ylittäminen ja omien rajojen kokeileminen

Sunnuntailenkkeilijän näkökulmasta ultrajuoksu vaikuttaa olevan sulaa hulluutta. Lajin harrastajat kuitenkin suitsuttavat lajiaan maasta taivaaseen. Toisaalta he myöntävät, että kyseessä on tutkimusmatka oman suorituskyvyn äärirajoille. Ainoa tärkeä asia on, että luovuttaa ei saa. Epämukavuutta tai kipua ei voi pysähtyä ajattelemaan, sillä tässä lajissa ei ole mitään normaalia ja ihminen joutuu väistämättä kaikkien mukavuusalueiden ulkopuolelle. Toisaalta lajiin hurahtaneet kertovat siitä, kuinka näin hurjan suorituksen jälkeen asiat elämässä asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. He kertovat murehtivansa arjessaan vähemmän ja suhtautuvansa nöyremmin elämään. Toisaalta heitä yhdistää myös seikkailusta ja uusista haasteista nauttiminen, sekä voimakas sisäinen palo.

Suomessa ultrajuoksun harrastajia on muutamia tuhansia. Suomessa lajin suurimmat tapahtumat ovat vuosittain järjestettävä 100 kilometrin Suomi-juoksu, Helsingissä juostava Helsinki Ultra Run, Espoossa järjestettävä 24 tunnin aikaperusteinen juoksu Endurance ja Kolin vaarojen yli juostava Vaarojen maraton, jossa pisin kilpamatka on 130 kilometriä.